Vieraskynä: Kolme ärsyttävää tapaa uutisoida ruokaan liittyvästä tutkimuksesta

23.9.2016


Ruokaan ja ravitsemukseen liittyvää tutkimusta tehdään paljon. Olen itse joutunut myöntämään, että kaiken tämän äärellä oma tietämykseni on todella vähäistä. Siksi ymmärrän kanssatoimittajia, joilla ei ole aikaa ja mahdollisuutta olla kriittisempiä silloin, kun he uutisoivat saamiaan tiedotteita tai haastatellun lausuntoja.

Mikä on entsyymi? Entä aminohappo? Mitä tapahtuu ruoalle vatsassa? Miten suolisto toimii? Mikä on maitohappobakteerien merkitys?

Vaikka me kaikki syömme, niin ruoka ja ravitsemus vaatii perehtyneisyyttä, jota ei kovin monella toimittajalla ole. Ei minullakaan.

Media on täynnä ruokaan ja ravitsemukseen liittyvien tutkimusten uutisointia. Valitettavan usein ne ovat enemmän tai vähemmän harhaanjohtavia. Mediassa saa helposti huomiota, jos väittää jonkun ruoka-aineen auttavan krapulaan tai toisen ehkäisevän ryppyjä. Mutta ovatko pätevät tutkimukset todella väittäneet näin vai onko tutkimuksia esimerkiksi tulkittu väärin?

1. Julistetaan hiirikokeiden näyttö päteväksi myös ihmisille

Usein erilaisia ruoka-aineita tai ruokavalioita testataan hiirillä. Se on suhteellisen kätevä ja edullista tutkimusta, mutta hiiret eivät vastaa ihmisiä eivätkä tutkimusasetelmat todellista arkea.
Hiirille voidaan esimerkiksi syöttää suhteellisesti paljon enemmän tiettyjä ruoka-aineita kuin ihmiset todellisuudessa nauttisivat. Sitä paitsi kyseessä on kuitenkin laboratoriohiiri, joka on monin tavoin erilainen kuin ihminen.

2. Annetaan runsaasti tilaa yksittäiselle erimieliselle tutkijalle

Ruokaan liittyvässä tutkimuksessa on tietysti aina myös niitä, jotka eivät hyväksy vallitsevaa tieteellistä näkemystä. Media nauttii vastakkainasettelusta, joten eri mieltä olevat tutkijat saavat suhteellisesti suurta näkyvyyttä.

Usein ihmiset myös sanovat, että ravitsemustieto muuttuu koko ajan. Se ei pidä paikkaansa, vaan käsitys ilmeisesti johtuu juuri siitä, että esiin pääsevät näkyvästi ne, jotka ovat toista mieltä kuin valtaosa ravitsemustieteilijöistä.

3. Ei pohdita tutkimuksen tärkeyttä eikä arvosteta tutkijoita

Oikea tutkija on syystä titteliltään tutkija: hän on perehtynyt syvällisesti juuri omaan aiheeseensa. Pelkästään se, että osaa tulkita muiden tekemiä ravitsemusalan tutkimuksia, vaatii vuosien koulutusta ja vahvaa perehtyneisyyttä.

Mediassa pitkäkestoiset, hyvä tutkimustulokset voidaan kumota, kun vastakommentti haetaan innokkaalta oman elämänsä ravintoasiantuntijalta. Kyllähän nyt omat kokemukset todistavat, että tiede on väärässä!

 

Mari Koistinen

Kirjoittaja on maatalous-metsätieteiden maisteri, joka työstää parhaillaan Ruokamysteerit-nimistä kirjaa yhdessä ravitsemusterapeutti Leena Putkosen kanssa. Koistinen on seurannut ruokaan liittyvää keskustelua 2000-luvun ajan ja kirjoittanut kuluttajuuteen liittyviä tekstejä eri medioihin. Ruokamysteerit-projektia varten Koistinen sai neljäksi kuukaudeksi työskentelypaikan Nessling Nestissä.

Mari Koistisen verkkosivut 

Tutkijoiden yö Nessling Nestissä: https://www.facebook.com/events/183657718706590/

Kuva: Henna Aaltonen